Vaikutus psykoterapian aivoihin

Lähettäjä Thomas Pröller, liha-n-lisää , julkaistu psyyke

Otsalohkon aivojen keskeisenä verkon rakenne kognitiivinen käyttäytymisterapia

 

Saksassa noin kolmasosa ihmisistä huonosti ainakin kerran elämässä tarvitsevalle kohteelle mielisairauksien. Psykoterapian on lisäksi lääkehoitoa tehokas ja yleisesti käytetty menetelmä näiden sairauksien hoidossa. Paniikkihäiriö esiintyy noin 3-5% ja on ominaista äkillinen paniikki, sydämentykytys, hikoilu, ja ajatus ottaa kuolla tai pyörtyä.

Innovaatiotutkimus psykoterapian vaikutuksesta aivoprosesseihin paniikkihäiriöillä potilailla oli professori Dr. med. Tilo Kircher ja dr. Benjamin Straube valvoo ja arvioi Philipps-yliopiston Marburgin psykiatrian ja psykoterapian laitoksella.  Se julkaistiin otsikolla: "Kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikutus paniikkihäiriöiden pelko-oireiden hermosolujen korrelaatteihin" 1: ssä. Tammikuu 2013 lehdessä "Biological Psychiatry". Se on maailman suurin tutkimus psykoterapian vaikutuksesta aivoihin mitattuna toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI). BMBF: n rahoittama työ on osa suurta, koko Saksaa koskevaa tutkimusta. Tähän asti ei ollut selvää, miten psykoterapia vaikuttaa paniikkihäiriöiden potilaiden aivoihin.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että vasemmanpuoleisen alemman etuosan aivokuoren erityisrooli on pelonestotoiminnassa potilailla, joilla on paniikkihäiriö. Potilaat osoittavat hyperakti- alueen ennen hoitoa verrattuna terveille ihmisille, jotka osallistuttuaan kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) normaalitasolle vähentää (Kircher ym., 2013). Lisäksi osoitettiin, että lisääntynyt linkin potilaille, vasemmalla alimmassa otsalohkopoimussa (connectivity) alueille pelon käsittely (esim amygdala, etummainen pihtikorteksissa, insula) on mitä lisääntynyt yhteyden "kognitiivinen" ja "emotionaalinen" prosessit Potilaat, joilla on paniikkihäiriö verrattuna terveisiin yksilöihin.

Kircherin tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa kognitiivis-käyttäytymisterapian vaikutukset pelonestotoiminnan hermosolujen korrelaatteihin. Niinpä kognitiivinen käyttäytymisterapia ei näytä toimivan ensisijaisesti tunneprosesseissa vaan pikemminkin kognitiivisissa prosesseissa, jotka liittyvät vasempaan huonompi etuosan gyrukseen. "Henkinen" menetelmä, nimittäin psykoterapia, muuttaa plastisesti aivojen "materiaalia".

Tämä havainto auttaa edelleen optimoimaan hoitomenetelmiä paniikkihäiriöiden ja niiden seurausten (esim. Agorafobian) hoitamiseksi entistä tehokkaammin. Esimerkiksi lisäanalyyseissä olisi paljastettava, ovatko potilaiden geneettiset altistumisominaisuudet vaikuttamaan kuvattuihin hermovaiheisiin prosesseihin ja hoidon onnistumiseen (katso Reif et ai., Press). Sitä vastoin muut arviointistrategiat keskittyvät keskittymään hermosolujen käsittelyyn erojen välillä potilaiden välillä, jotka ennustavat kognitiivisten ja käyttäytymishoidon parempia tai huonompia vaikutuksia ennen hoidon aloittamista.

Weitere Informationen:

Kircher T, Arolt V, Jansen A, Pyka M, Reinhardt I Kellermann T, Konrad C., Lueken U, Gloucester AT, Gerlach AL, Ströhle A, Wittmann A, Pfleiderer B, Wittchen HU, Straube B. vaikutus kognitiivinen hoito paniikkihäiriöiden pelko-olosuhteiden hermosolujen korrelaateista. Biol-psykiatria. 2013 Jan 1; 73 (1): 93 101.

http://www.biologicalpsychiatryjournal.com/article/S0006-3223(12)00670-1/fulltext 

Lähde: Marburg [Philippsin yliopisto]

Kommentit (0)

Tähän mennessä täällä ei ole julkaistu kommentteja

Kirjoita kommentti

  1. Lähetä kommentti vieraana.
Tausta
Liitteet (0 / 3)
Jaa sijaintisi