Saarbrückenin tutkijat selvittävät, kuinka kuluttajat reagoivat elintarvikkeiden merkitsemiseen
EU: n jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisistä elintarvikkeiden merkintöjä koskevista säännöistä: tulevaisuudessa kaikissa elintarvikkeiden pakkauksissa on tietoja elintarvikkeiden energiasisällöstä, käytetyistä rasvoista sekä sokeri- ja suolapitoisuuksista. 2008: n tutkijat ovat tutkineet EU: n tutkimusprojektissa "FLABEL", kuinka tällaista merkintää pidetään pakkauksen näköalalla yhtenäisenä etikettinä painettuna ja edistääkö tämä terveellisempien tuotteiden valintaa. Tässä on mukana myös Saarlandin yliopiston kuluttaja- ja käyttäytymistutkimusinstituutti professori Andrea Gröppel-Kleinin johdolla.
Tulokset osoittavat, että kuluttajat ymmärtävät tällaisen merkinnän, mutta se ei johda kuluttajien käyttäytymisen perusteellisiin muutoksiin.
Jatkossa elintarvikkeiden pakkauksista löytyy EU: n laajuinen yhtenäinen kuluttajaystävällinen ravintotiedot. Tämä on säädetty uudessa asetuksessa, jonka Euroopan unionin ministerineuvosto hyväksyi yksimielisesti 29. syyskuuta 2011. Määrätyt ravintoarvomerkinnät antavat tietoa elintarvikkeiden energiasisällöstä kaloreina, rasvana, tyydyttyneinä rasvoina, sokerina ja suolana (100 grammaa ja 100 millilitraa molemmat). Liikennevalojärjestelmää tai terveyslogoa - terveellisempien elintarvikkeiden tapauksessa - ei kuitenkaan ole otettu käyttöön.
Vuodesta 2008 lähtien EU: n tutkimusprojektissa "FLABEL" (elintarvikkeiden merkinnät elämän parantamiseksi) on tutkittu, kiinnitetäänkö elintarvikkeiden pakkausten ravintoarvotiedoille enemmän huomiota, kun ne tulostetaan yhdenmukaisesti muotoiltujen etikettien muodossa, ja valitsevatko kuluttajat todennäköisemmin terveyttä edistäviä tuotteita. Mukana on tutkijoita seitsemästä eurooppalaisesta yliopistosta ja teollisuuden, kaupan ja kuluttajansuojajärjestöjen sidosryhmistä, mukaan lukien Saarlandin yliopiston kuluttaja- ja käyttäytymistutkimusinstituutti (IKV). "Tutkimme ravintotietojen vaikutusta myyntipaikoilla, ts. Ostoksilla", sanoo IKV: n johtaja Andrea Gröppel-Klein. Yhdessä Dr. Liiketalouden professori Jörg Königstorfer teki yhteistyössä saarimaalaisen Globus-yhtiön kanssa erilaisia tutkimuksia Saksassa. Koehenkilöt tekivät todellisia ostopäätöksiä valikoimalaboratoriossa. Heille osoitettiin tuotteita, joilla on erityisesti suunniteltu etiketti, jonka muut EU: n projektin muut tutkimusryhmät ovat aiemmin kokeilleet ymmärrettävyyden ja sympatian suhteen. Kontrolliryhmän tuotteilla oli tavanomainen ravintoarvo.
Kulutus- ja käyttäytymistutkimuslaitoksen tutkimusten päätelmät:
"Yhdenmukaisen ravintoarvomerkinnän osuus on pieni, mutta se voidaan määrittää merkittävästi: Etiketin yhtenäinen muotoilu lisää hieman tietoisuutta ravintoarvoista", Andrea Gröppel-Klein summaa. "Kuluttajat kuitenkin katsoivat tuotepakkauksia vain sekunnin tai kaksi ja etikettejä tarkasteltiin vain murto-sekunnin ajan." Vaikka etiketit eivät muuttaneet pohjimmiltaan asiakkaiden ostokäyttäytymistä, ne voivat olla hyödyksi asiakkaille, jotka heillä on usein ongelmia ruokailutapojensa hallinnassa. Jatkotutkimukset Saksassa ja Puolassa ovat osoittaneet, että liikennevalojen lisävärit laukaisevat automaattisia käyttäytymisreaktioita: "Punaisella merkittyjä epäterveellisiä ruokia vältetään sitten enemmän", Saarbrückenin yliopiston professori selittää.
Tutkijat käyttävät tutkimuksissaan erilaisia mittausmenetelmiä. "Jotta voimme selvittää, aktivoivatko asiakkaat merkinnät, suoritimme niin kutsutut elektrodermaaliset reaktiomittaukset", Gröppel-Klein selittää. Kämmenellä olevat elektrodit mittaavat ihon johtavuutta. Tämä muuttuu, kun ihmiset ovat innoissaan ja saavat hikisen käden. Pienimmätkin, tajuttomat aktivointimuutokset voidaan mitata tekniikalla. Lisäksi tutkijat suorittivat laajoja silmäseurantatutkimuksia, joissa he analysoivat keskimäärin 4.000 silmän liiketietoa testihenkilöä kohden. Tällä tavoin he pystyivät selvittämään, saiko uusi, yhtenäinen ruokamerkintä enemmän huomiota kuin nykyiset ravitsemusjärjestelmät. IKV-tutkijat suorittivat lisäksi kenttätutkimuksia käyttämällä silmäseurantalaitteita myyntipisteissä Puolassa ja Turkissa yhteistyössä Varsovan yliopiston (Puola) ja Dokuz Eylulin yliopiston (Turkki) kanssa. Tulokset julkaistaan tieteellisissä julkaisuissa ja toimitetaan EU: lle poliittisena päätöksentekoelimenä.
Weitere Informationen: www.flabel.org, www.ikv.uni-saarland.de
Lähde: Saarbrücken [yliopisto]
