Alkuperämerkinnän laajentaminen pakkaamattomaan lihaan
Jatkossa sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan pakkaamattomassa lihassa on oltava alkuperämerkintä. Liittovaltion hallitus hyväksyi tänään liittovaltion elintarvike- ja maatalousministerin Cem Özdemirin vastaavan asetusluonnoksen. Vuoden 2024 alusta kuluttajille tiedotetaan näiden eläinten jokaisen tuoreen, jäähdytetyn ja pakastetun lihapalan alkuperästä. Aikaisemmin tämä oli pakollista vain esipakatulle lihalle. Pakkaamattoman naudanlihan alkuperämerkintä oli jo pakollinen. Asetus tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun se on julkaistu Lakilehdessä.
Liittovaltion ministeri Özdemir sanoo: "Kun kuluttajat ostavat lihaa, he haluavat tietää, miten eläintä pidettiin ja mistä se tulee. Olemme nyt tehneet molemmat mahdollisiksi - ja näin toimimalla vastaamme maanviljelijöiden ja kuluttajien pitkäaikaiseen kysyntään. . Eläinhoito - ja alkuperämerkintä ovat minulle sisaruspari ja kuuluvat yhteen. Ne ovat kaksi tärkeää askelta matkallamme Saksan karjatalouden tekemiseen tulevaisuudenkestäväksi. Ne tuovat viljelijöidemme saavutukset luotettavasti näkyviin. Asiakkaat voivat näin tekevät tietoisen ostopäätöksen ja valitsevat itse aktiivisesti enemmän eläinten hyvinvointia, alueellista lisäarvoa ja korkeita ympäristöstandardeja.
Eläinhoitomerkintöjen rinnalla haluamme seuraavassa vaiheessa laajentaa alkuperämerkinnän koskemaan myös ulkoruokailua. Toisin kuin se ilmoitti, komissio ei valitettavasti ole vieläkään esittänyt ehdotusta laajaksi asetukseksi. Muut jäsenvaltiot ovat jo antaneet kansallisia määräyksiä. Maanviljelijämme - erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen omaavat - tarvitsevat mahdollisuuden selviytyä markkinoilla. "Made in Germany" on myös lihan laatuominaisuus, jonka kuluttajat tunnustavat: se edustaa eläinten hyvinvointia, oikeudenmukaisia palkkoja ja luonnonvarojen suojelua."
Liittovaltion hallitus oli hyväksynyt asetusluonnoksen jo toukokuussa. Liittoneuvosto hyväksyi tämän elintarviketietojen täytäntöönpanoasetuksen toisen muutosasetuksen 7. heinäkuuta sillä ehdolla, että jos liha myydään pääosin samaa alkuperää olevasta alkuperästä, riittäväksi katsotaan myös merkinnät yleisellä ja selvästi näkyvällä merkinnällä myymälässä. Tämä tarkistus on nyt hyväksytty hallituksessa luonnoksen hyväksymisen myötä.
Myös liittoneuvosto raivasi heinäkuun alussa tien liittovaltion ministerin esittämälle karjankasvatuksen merkintöjä koskevalle laille. Merkki sisältää viisi karjanhoitotyyppiä: "Navetta", "Lato+paikka", "Raitisilmanavetta", "Luo/laitumella" ja "Luomu". Laki säätelee alun perin sikojen lihotusta, ja sitä on tarkoitus laajentaa nopeasti muihin eläinlajeihin, elämänvaiheisiin ja arvoketjun alueisiin, esimerkiksi gastronomiaan ja jalosteisiin.
taustatietoa
Tilastollisesti Saksan karjankasvattajat tuottavat enemmän lihaa kuin mitä Saksassa syödään. Niin sanottu omavaraisuusaste oli 2022 prosenttia kaikissa lihalajeissa vuonna 116,0. Sianlihan osalta Saksassa eniten kulutetun lihan osuus oli 125,8 prosenttia. Vuonna 2022 Saksasta vietiin lihaa lähes 2,9 miljoonaa tonnia, josta lähes 1,5 miljoonaa tonnia oli sianlihaa. Lihaa tuotiin samaan aikaan runsaat 2,0 miljoonaa tonnia, josta sianlihaa 0,7 miljoonaa tonnia.
Saksassa lihaa syödään yhä vähemmän: vuonna 2022 kulutus asukasta kohden oli historiallisen alhaisimmillaan, 52,0 kiloa sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 1989.
